torstai 22. syyskuuta 2016

30. Gottlundista ja proosahistoriasta (Q & A)

Q: On kysytty puhuiko ja kirjoittiko Carl Axel Gottlund virheellistä savoa?

A: Kyllä vain, ja tämä on sellaista yleistietoa, jonka voi olettaa tunnetuksi, koska niin monet tutkijat ja kommentaattorit ovat aikojen saatossa olleet Gottlundin kielitaidosta samaa mieltä. Esimerkiksi Gottlundin Vermlannin päiväkirja 1821 -teoksen (SKS, 1986) suomentanut Maija Hirvonen kirjoittaa kyseisen teoksen johdannossa Gottlundin kielestä ja kielitajusta näin:"Carl Axel Gottlund syntyi 24.2.1796 Ruotsinpyhtäällä, jossa hänen isänsä Matias Gottlund toimi kappalaisena. Isä oli suomalaista talonpoikaissukua, mutta äiti ei osannut suomea, joten perheen kotikieli oli ruotsi. Matias Gottlund oli kuitenkin suopea kansallisille harrastuksille ja tuki myöhemmin poikansa suomen kielen harrastusta. Kun Carl Axel oli suunnilleen 9-vuotias, isä siirtyi kirkkoherraksi Juvalle. Poika oppi siellä paikallisen savolaismurteen, jota hän sittemmin viljeli julkaisuissaan, tosin virheellisesti mukaillen. Gottlund ei itse asiassa oppinut koskaan kunnolla suomea, ja hänen kielipäätään pidettiin yleensäkin kehnonpuoleisena.” (Maija Hirvonen: ”Lukijalle”. Teoksessa K.A. Gottlund, Vermlannin päiväkirja 1821. SKS, 1986). Samasta lähteestä saa selville myös sen, että Gottlundin matkat Skandinavian metsäsuomalaisten asuinsijoille ulottuivat vuonna 1817 Taalainmaalle ja vuonna 1821 ”Vermlantiin ja Norjan puolelle.” Gottlund itse käyttää Norjan suomalaisista ilmaisua ”Norjan suomalainen.”

Q: On kuitenkin oikein jankutusmielessä kysytty mikä muka voisi olla virheetöntä savoa ennen kuin nykyinen kirjakielinen suomi saatiin kodifioitua?

A: Tämäkin on ns. no brainer eli pääteltävissä ihan ilman kirjallista yleissivistystä. Gottlundin aikaan, jolloin ihmisten liikkuvuus oli sangen vähäistä, autenttista savoa puhuttiin hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla pienissä savolaisissa kylissä ja kaupungeissa. Tällaista savoa ei mitenkään voinut puhua ja kirjoittaa ruotsinkielinen, Suur-Savon ulkopuolella syntynyt, Savoon 9-vuotiaana muuttanut ja myöhemmin liikkuvaa elämää muun muassa Ruotsissa viettänyt koulutettu henkilö. Gottlundin kirjoitetaan niin kuin puhutaan -periaatteella kirjoitettu virheellinen savosuomi on kuitenkin juuri tästä syystä mielenkiintoinen kielellinen amalgaami, jonka mehevyys on selvästi aistittavissa. Siksi ehdotankin teoksessani sen kääntämistä nykysuomeksi, koska alkuperäisasussaan siitä on kovin vaikea nauttia, osasipa savoa tai ei. 

Q: On väitetty, ettei teoksessasi ole lähdeluetteloa.

A: Raukoilla rajoilla noudattaa samaa perusperiaatetta kuin sitä edeltävät kirjallisuushistoriat, Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia ja Yrjö Varpion päätoimittama Suomen Kirjallisuushistoria 1-3. Kaikkien kolmen teoksen lopussa (Suomen Kirjallisuushistoriassa kunkin osan lopussa) on kirjallisuusluettelo, mutta lähdeluetteloa ei ole niissä yhdessäkään. Syy tähänkin on no brainer, mutta siitä myöhemmin kun käsittelen kirjallisuushistorian kirjoittamiseen liittyviä käytännöllisiä kysymyksiä. Lähdeluettelon puute ei kuitenkaan muuta näiden teosten lajimääritystä kirjallisuushistorioista pamfleteiksi.     

Q: On kysytty kuka on Jouni Tossavainen.

A: Emme tiedä. Tossavaisia on maailma täynnä.  

Q: Jouni Tossavainen on ystävällinen ihminen, joka kutsuu sinua autistiseksi neroksi ja on huolissaan menestyksestäsi tutkijan uralla.

A: Huolissaan ei tarvitse olla, jos käy katsomassa google scholarista kuinka monta kertaa tunnetuinta tieteellistä artikkeliani ("The Gaming Situation", 2001) ja väitöskirjani laajennettua versioita (Cybertext Poetics. The Critical Landscape of New Media Literary Theory, 2012) on siteerattu (tällä hetkellä luvut ovat 508 ja 57). Näitä voi sitten halutessaan vertailla vaikka Södergran-spesialisti Vesa Haapalan vastaaviin lukuihin. Jos tämä ei riitä, niin sitten voi vielä lukea Cybertext Poeticsin saamat arvostelut Digital Humanities Quarterlysta (nro 3/2013) ja Leonardosta (nro 9/2012).    

Q: Nyt ollaan jo vaarassa lipsua savolaisen vaatimattomuuden puolelle. Onkin kysyttävä ulottuvatko sinunkin sukujuuresi Savoon...

A: Kyllä vain. Isoisäni muutti sieltä pois heti lukemaan opittuaan.

[P.S. Katso myös postaus nro 24: Hyry ja Robbe-Grillet]