Q: On kysytty puhuiko ja kirjoittiko Carl Axel Gottlund
virheellistä savoa?
A: Kyllä vain, ja tämä on sellaista yleistietoa, jonka voi
olettaa tunnetuksi, koska niin monet tutkijat ja kommentaattorit ovat aikojen
saatossa olleet Gottlundin kielitaidosta samaa mieltä. Esimerkiksi Gottlundin
Vermlannin päiväkirja 1821 -teoksen (SKS, 1986) suomentanut Maija Hirvonen
kirjoittaa kyseisen teoksen johdannossa Gottlundin kielestä ja kielitajusta
näin:"Carl Axel Gottlund syntyi 24.2.1796 Ruotsinpyhtäällä, jossa
hänen isänsä Matias Gottlund toimi kappalaisena. Isä oli suomalaista
talonpoikaissukua, mutta äiti ei osannut suomea, joten perheen kotikieli oli
ruotsi. Matias Gottlund oli kuitenkin suopea kansallisille harrastuksille ja
tuki myöhemmin poikansa suomen kielen harrastusta. Kun Carl Axel oli
suunnilleen 9-vuotias, isä siirtyi kirkkoherraksi Juvalle. Poika oppi siellä
paikallisen savolaismurteen, jota hän sittemmin viljeli julkaisuissaan, tosin
virheellisesti mukaillen. Gottlund ei itse asiassa oppinut koskaan kunnolla
suomea, ja hänen kielipäätään pidettiin yleensäkin kehnonpuoleisena.” (Maija
Hirvonen: ”Lukijalle”. Teoksessa K.A. Gottlund, Vermlannin päiväkirja 1821.
SKS, 1986). Samasta lähteestä saa selville myös sen, että Gottlundin
matkat Skandinavian metsäsuomalaisten asuinsijoille ulottuivat vuonna 1817
Taalainmaalle ja vuonna 1821 ”Vermlantiin ja Norjan puolelle.” Gottlund itse käyttää Norjan suomalaisista ilmaisua ”Norjan suomalainen.”
Q: On kuitenkin oikein jankutusmielessä kysytty mikä muka voisi
olla virheetöntä savoa ennen kuin nykyinen kirjakielinen suomi saatiin
kodifioitua?
A: Tämäkin on ns. no brainer eli pääteltävissä ihan ilman
kirjallista yleissivistystä. Gottlundin aikaan, jolloin ihmisten liikkuvuus oli
sangen vähäistä, autenttista savoa puhuttiin hieman toisistaan poikkeavilla
tavoilla pienissä savolaisissa kylissä ja kaupungeissa. Tällaista savoa ei mitenkään
voinut puhua ja kirjoittaa ruotsinkielinen, Suur-Savon ulkopuolella syntynyt, Savoon
9-vuotiaana muuttanut ja myöhemmin liikkuvaa elämää muun muassa Ruotsissa
viettänyt koulutettu henkilö. Gottlundin kirjoitetaan
niin kuin puhutaan -periaatteella kirjoitettu virheellinen savosuomi on kuitenkin
juuri tästä syystä mielenkiintoinen kielellinen amalgaami, jonka mehevyys on selvästi
aistittavissa. Siksi ehdotankin teoksessani sen kääntämistä nykysuomeksi, koska
alkuperäisasussaan siitä on kovin vaikea nauttia, osasipa savoa tai ei.
Q: On väitetty, ettei teoksessasi ole lähdeluetteloa.
A: Raukoilla rajoilla noudattaa samaa perusperiaatetta kuin
sitä edeltävät kirjallisuushistoriat, Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden
historia ja Yrjö Varpion päätoimittama Suomen Kirjallisuushistoria 1-3.
Kaikkien kolmen teoksen lopussa (Suomen Kirjallisuushistoriassa kunkin osan
lopussa) on kirjallisuusluettelo, mutta lähdeluetteloa ei ole niissä
yhdessäkään. Syy tähänkin on no brainer, mutta siitä myöhemmin kun käsittelen
kirjallisuushistorian kirjoittamiseen liittyviä käytännöllisiä kysymyksiä.
Lähdeluettelon puute ei kuitenkaan muuta näiden teosten lajimääritystä kirjallisuushistorioista
pamfleteiksi.
Q: On kysytty kuka on Jouni Tossavainen.
A: Emme tiedä. Tossavaisia on maailma täynnä.
Q: Jouni Tossavainen on ystävällinen ihminen, joka kutsuu sinua
autistiseksi neroksi ja on huolissaan menestyksestäsi tutkijan uralla.
A: Huolissaan ei tarvitse olla, jos käy katsomassa google
scholarista kuinka monta kertaa tunnetuinta tieteellistä artikkeliani ("The
Gaming Situation", 2001) ja väitöskirjani laajennettua versioita (Cybertext Poetics.
The Critical Landscape of New Media Literary Theory, 2012) on siteerattu (tällä
hetkellä luvut ovat 508 ja 57). Näitä voi sitten halutessaan vertailla vaikka Södergran-spesialisti Vesa Haapalan
vastaaviin lukuihin. Jos tämä ei riitä, niin sitten voi vielä lukea Cybertext
Poeticsin saamat arvostelut Digital Humanities Quarterlysta (nro 3/2013) ja Leonardosta (nro 9/2012).
Q: Nyt ollaan jo vaarassa lipsua savolaisen vaatimattomuuden
puolelle. Onkin kysyttävä ulottuvatko sinunkin sukujuuresi Savoon...
A: Kyllä vain. Isoisäni muutti sieltä pois heti lukemaan opittuaan.
[P.S. Katso myös postaus nro 24: Hyry ja Robbe-Grillet]
[P.S. Katso myös postaus nro 24: Hyry ja Robbe-Grillet]
