Mika Waltari kuului Suomen PEN:in johtokuntaan vuosina 1932-1939. Tänä aikana Waltari mm. suomensi natsipropagandan perusteoksen Horst Wesselin miltei tuoreeltaan vuonna 1933, kiivaili modernistista kirjallisuutta vastaan ja syytti André Gideä
"homoseksualisti-bolsevikiksi, joka on ehtinyt myrkyttää jo kokonaisen
sukupolven."
Vuonna 1934 säädettiin ns. kiihotuslaki, joka kielsi loukkaamasta uskonnollisia arvoja, siveellisiä periaatteita ja häpäisemästä kansallisia muistoja sekä kriminalisoi lausumat, jotka voisivat vahingoittaa Suomen suhteita ulkovaltoihin. Kiihotuslaki oli voimassa yli kaksi ja puoli vuotta (14.4.1934-31.12.1936) ja siihen huipentui ensimmäisen tasavallan nationalistinen omahyväisyys ja ahdasmielisyys. Tähän ajanjaksoon sisältyvät myös Kalevalan riemuvuosi (1935) ja sitä säestämään kyhätyt historian väärennökset Kalevalasta historiallisena dokumenttina muinaisesta suomalaisesta valtakunnasta ja Väinämöisestä yläsatakuntalaisena heimopäällikkönä (tekijänä Helsingin yliopiston Suomen historian professori Jalmari Jaakkola, joka 1940-luvulla hahmotteli hengenheimolaistensa kansssa suomalaista lebensraumia) samoin kuin Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajan Eino Railon muun muassa modernia angloamerikkalaista kirjallisuutta, jatsia ja neekerikulttuurin Eurooppaan laivaamista vastustanut puheenvuoro "Pois ulkomainen kirjallinen rihkama Suomen julkisesta elämästä - kansallinen omavaraisuus kunniaan kirjallisuudenkin alalla" (Valvoja-Aika, 15.2.1935). Suomen Kirjailijaliitto kannatti yksimielisesti Railon ponsia ja velvoitti johtokuntansa painostamaan kustantajia.
Polymorfisesti konservatiivinen Railo oli aktiivinen myös Suomen PEN:issä ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1934-1936. Sinikka Salokorven artikkeli "PEN-klubista Suomen PEN:iksi" teoksessa Suomen PEN 75-vuotta 1928-2003 kertoo Railon puheenjohtajakaudesta näin: "Eino Railon puheenjohtajakaudella toiminta oli vilkasta. Kirjailijaliiton kanssa mm. pidettiin isot päivälliset virolaisille kirjailijoille, jotka olivat tulleet Viron viikolle ja kirjanäyttelyyn Helsinkiin. Neljäkymmentä henkilöä oli läsnä toisilla kutsuilla suuren laulajattaremme Aino Ackte-Jalanderin luona. 'Rouvat Ackte, Elmgren ja Ala-Härkönen lauloivat. L.Onerva ja Arvi Kivimaa lausuivat runoja, ja rouva Ackte luki luvun Muistelmiensa II:sta osasta.' 'PEN-klubissa oli vallalla hyvät tavat.' 'PEN:issä oli kultivoitunut leima.' Suomi sai 1936 merkittävän vieraan Intian klubista, joka piti aktiivisesti yhteyttä muihin klubeihin. Intiasta saapui professori A.Charravarty ja Lontoosta PEN:in perustajiin kuulunut Mr. Shipp. Mutta koska oli kesä, kokousta ei saatu aikaan. Yrjö Hirn ja Helmi Krohn veivät vieraat tutustumaan Runebergin kotiin."
