perjantai 21. lokakuuta 2016

59. Sipilän Suomi eli tutkijaoletettu (osa 3)

”Myös henkilö- ja teoshakemisto jätetty pois varmasti siksi, että se olisi näyttänyt, miten moneen kertaan tiettyihin teoksiin viitataan ja miten vähälle huomiolle tai kokonaan huomiotta moni hyvä kirja on jäänyt.” 

Kommentti 10. Yksi keskeinen syy henkilö- ja teoshakemiston poisjättämiselle on se, ettei proosahistoriani etene teosten ja tuotantojen varassa vaan monimutkaisempien artikulaatioiden jäsentämänä. Toinen keskeinen syy on, että halusin lukijoiden keskittyvän teokseni lukemiseen kokonaisuutena sen sijaan, että he bongaisivat itselleen mieluisia tai epämieluisia sitaatteja ja tekisivät niiden pohjalta virheellisiä päätelmiä teokseni sisällöstä. Kerroin tämän Sipilälle Jyrki Nummen tutkijaseminaarissa ja hän näytti ymmärtävän sen eli se siitä varmuudesta. 

Kommentti 11. Miksi Sipilä käyttää sanaa ”varmasti” vaikka ei voi varmasti tietää syytä henkilö- ja teoshakemiston poissaoloon? Onko hänellä jonkinlainen psykologinen suuruusharha omasta kaikkitietävyydestään vai ilmestyikö peräti Herran enkeli Hyryn haamun hahmossa kertomaan miten asiat oikeasti ovat? Jos olisi vuosi 1987 ja haluaisin vastata samalla mitalla, niin kirjoittaisin, että Sipilän varhaisen eläköitymisen syyt johtuvat varmasti psyykkisistä syistä. 

Kommentti 12. Eikö Sipilä pysty ilman teos- ja kirjailijahakemistoa selvittämään jokseenkin kronologisesti etenevästä kirjallisuushistoriasta mitkä (hänen mielestään) hyvät kirjat on jätetty huomiotta? Miksi ihmeessä Sipilä ei nimeä yhtäkään hyvää teosta, joka on jäänyt proosahistoriassani liian vähälle huomiolle tai kokonaan vaille huomiota?        

”Alaotsikon partitiivimuoto sisältää takaportin: tekijää ei pidä moittia keskeisten teosten unohtamisesta tai tietoisesta poisjättämisestä, koska hän ei lupaakaan koko historiaa. Raukoilla rajoilla ilmaisee puolestaan sen, että kartoitetaan proosan rajoja koetelleita teoksia, ei valtavirtaa. Tämä sallii vapaan liikkumisen ja subjektiiviset yleistykset.”

Kommentti 13. Kukaan vastuullinen tutkija ei voi luvata koko historian kirjoittamista - sehän edellyttäisi proosahistoriani tapauksessa sitä, että olisin lukenut kaikki kirjoitetut ja julkaistut suomenkieliset proosateokset. Tässä mielessä jokaisen kirjallisuushistorian tulisi jo pelkästään uskottavuussyistä tyytyä partitiiviin. Ennen Sipilän arvostelua en olisi voinut uskoa, että kukaan tutkijaoletettu voisi olettaa minkään historian olevan koko historia.   

Kommentti 14. Sipilä ei edelleenkään mainitse yhtään keskeistä teosta, jonka olen unohtanut tai jättänyt pois. Hänelle tärkeätä on vain jatkaa perustelematonta vihjailua, josta lähes koko hänen arvostelunsa koostuu.  

Kommentti 15. Sipilä tekee hupaisan virhepäätelmän teokseni sisällöstä teokseni nimestä tekemänsä virhepäätelmän perusteella. Raukoilla rajoilla käsittelee sekä valtavirtaproosaa että valtavirran ulkopuolista proosaa. Tämä käy ilmi jos kirjaani vaivautuu vähänkin lukemaan tai edes selailemaan. Sama tosiseikka selviää myös Sipilän arvostelusta eli niistä proosakirjailijoista, joita hän mainitsee minun kirjassani käsittelevän: Aleksis Kivi, Irmari Rantamala, Volter Kilpi, Väinö Linna, Jorma Korpela, Kari Aronpuro, Paavo Haavikko, Olavi Paavolainen, Tuomas Anhava, Antti Hyry, Paavo Rintala, Minna Canth, Markku Lahtela, Matti Pulkkinen ja Mariaana Jäntti. Näistä kai vain Mariaana Jänttiä voi luonnehtia valtavirran ulkopuoliseksi tai Sipilän terminologialla kanonisoimattomaksi kirjailijaksi. 

Kommentti 16. Tutkijaoletettuna Sipilä on kunnostautunut lähinnä bongailemalla fiktiivisistä teoksista viitteitä Raamattuun. Kansanperinteen osalta Sipilän tuntemus on perin kehnolla tolalla, koska hän ei tunnista edes raukoilla rajoilla -sanonnan yhteyttä Kalevalaan.   

Kommentti 17. Sipilän logiikalla valtavirran ulkopuolista kirjallisuutta saa ja voi ilmeisesti lukea miten tahansa eli subjektiiviset yleistykset sallien. On sanomattakin selvää, että Sipilä ei esitä esimerkin esimerkkiä subjektiivisista yleistyksistä, joita hän vihjailee minun tehneen. Sinänsä minun on helppo uskoa, että vapaa liikkuvuus on Sipilän kaltaiselle ylen mieskeskeistä, konservatiivista ja kristillisväritteistä (oma)kaanonia pönkittämään pysähtyneelle kirjallisuusmullahille kauhistus (valtavirrassahan vapaa liikkuminen on Sipilän mukaan kiellettyä).

(jatkuu)