Romaanihenkilön luonteenpiirteet
Teeskenteleväisyys
Uhrautuminen
Pöyhistely
Säädyttömyys
Viekoittelu
Vaikeneminen
Melankolia
Vihamielisyys
Viisastelu
Anteliaisuus
Käytännöllinen viisaus
Abstrakti idealismi
Rohkeus
Oikeamielisyys
Kohtuullisuus
Usko
Toivo
Himo
Mielettömyys
Pelkuruus
Turmelus
Vastuuntunnottomuus
Tarkkaavaisuus
Sovittelu
Vaihtelu
Eloisuus
JV > musta marssi
Sokeiden kaupunki Kun näkeviä oli jäljellä enää muutamia kymmeniä, sammutettiin kaupungista valot. Kaupunki oli tummaa kohinaa tulvillaan. Vain näkevien anomaaliset otsalamput piirsivät sinne tänne reittejä, joita hiljaiset tutkat ottivat vastaan laiskasti kääntyillen. Sokeiden seassa oli vaivalloista liikkua. Autot olivat nopeita ja röyhkeitä, kilpa-ajoja pidettiin usein. Pienen otsalampun sammuessa oli mahdoton löytää uutta.
Lienee totta ettei kaupunki ollut muuttanut todellista kokoaan, mutta näkevien kokemus oli toinen. Kaukainenkin, kuten suuren tavarajunan kolke, tuntui olevan käden ulottuvilla, siirrettävissä olohuoneen matolle, linjavaihteelle. JV > eroottiset kuvat > lepakoituminen > Pietarin kaitselmus > pimennetyt ikkunat
P.S. Kolmen monitaitoisen ja monipuolisesti sivistyneen kirjailijan Janne Nummelan (s. 1973), Tommi Nuopposen (s. 1974) ja Jukka Viikilän (s. 1973) Ensyklopedia (2011) oli runoilijoiden perustaman osuuskunta Poesian erinomainen ensiaskel proosan suuntaan. Ensyklopedian vähänkään luontevat vertailukohdat löytyvät kauempaa Euroopasta: Georges Bataillen ja kumppaneiden Encyclopaedia Acephalica (1929–1946), Andreas Okopenkon Der Lexikon-Roman (1970) ja suomeksikin käännetty Milorad Pavićin Kasaarisanakirja (alkuteos 1984). Ensyklopedia ei ristiviitteistään huolimatta rakenna yhtä fiktiivistä maailmaa, jonka läpi lukija kulkisi erilaisia polkuja pitkin kuten Kasaarisanakirjassa; se on hauskempi, sivistyneempi, monikulttuurisempi ja vivahteikkaampi kuin Bataillen teos eikä sitä rasita pseudoradikaali ideologia kuten Okopenkon romaania. Ensyklopedia siis seisoo suvereenisti ja kansainvälistä vertailua kestävästi omilla jaloillaan, mikä on harvinaista herkkua. Tässä suhteessa sen lähin suomalainen vertailukohta on Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani. Ensyklopedia on myös huomattavan laaja teos (496 sivua) ja siinä mielessä lähempänä ensyklopedian kuin tavallisen sanakirjan mittasuhteita. Tärkeintä on kuitenkin yli tuhannen hakusanan ensyklopediatekstin sisällöllinen rikkaus ja ilmaisullinen tarkkuus, mitä toki sopii kunnon ensyklopedialta odottaakin. Tämän vuoksi Ensyklopediaa kannattaa myös käyttää kuin ensyklopediaa: lukea joutilaassa mielentilassa huolellisesti ja pienissä erissä useaan otteeseen, koska muussa tapauksessa määrän ja laadun yhdistelmä helposti läkähdyttää lukijansa eikä hyvää tekevää ideageneraattorivaikutusta pääse syntymään.
