keskiviikko 1. maaliskuuta 2023

Toinen viesti: Markku Eskelinen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytöselle 5.2.2023 20.25

 

Tervehdys Ville,


pahoittelen vastaukseni viipymistä, olin lomamatkalla enkä halunnut vaivata päätäni kirjallisuusasioilla.


En haluaisi epäillä yhteydenottosi vilpittömyyttä varsinkin kun tiedän, että minkä tahansa yhdistyksen tai järjestön puheenjohtajana saattaa joutua puolustamaan päätöksiä, joita ei välttämättä ole itse kannattanut. Tästä huolimatta en voi sulkea silmiäni ilmeisiltä ristiriitaisuuksilta viestisi ja saamani hylkäyskirjeen välillä.


Kuten varmasti tiedät, jäsenhakemukseni hylättiin tällä sanamuodolla: ”jäämme odottamaan tuotantonne täydentymistä ja kirjallisen ilmaisunne kehittymistä.” Tällä viitataan koko tuotantooni eikä vain kahteen lähettämääni teokseen sekä tuotantoni laadullisiin (kirjallisen ilmaisuni kehittyminen) ja määrällisiin (tuotannon täydentyminen) puutteisiin. Viestissäsi kerrot kuitenkin, että jäsenhakemukseni hylkäämisen syy ei ollut laadullinen vaan toisen hakemusteoksen arviointi ”kaunokirjallisuuden ulkopuolelle” eli oletettavasti Kolmen kehän sirkuksen arviointi tietokirjaksi. Jos näin todella on, niin miksi sitä ei todettu vastauksessa jäsenhakemukseeni?


Tämän vuoksi kysyn myös ilmeisen jatkokysymyksen, joka voi koskea muitakin jäsenyyttä turhaan hakeneita kirjailijoita kuin minua: lähettääkö Kirjailijaliitto tai Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja vain yhdenlaisia hylkäyskirjeitä täysin riippumatta hylkäyksen syistä? Onhan aivan eri asia tulla koko tuotannoltaan hylätyksi kuin yhden teoksen kauniisti sanottuna omituisen lajimäärittelyn vuoksi. Nythän kävi niin, että ilman reaktiotasi Onnisen artikkeliin, en olisi saanut tietää hakemukseni hylkäämisen todellista tai ”todellista” syytä. Tästä voinee päätellä, että viestissäsi mainitsemaasi syytä (ei-kaunokirjallinen teos) ei joko haluttu saattaa tietooni tai se on pelkkä jälkikäteinen sepite.


Sitten toiseen mieltäni askarruttavaan asiaan. En löytänyt Kirjailijaliiton säännöistä enkä järjestön verkkosivuilta mainintaa jäsentyöryhmästä. Kertoisitko kuinka monta jäsentä siihen kuuluu, miten sen jäsenet valitaan ja kuinka moni jäsentyöryhmän jäsenistä on myös johtokunnan jäsen? Tietysti haluaisin tietää myös jäsentyöryhmän jäsenten nimet varsinkin siksi, että viestistäsi saa sen käsityksen, että he tekevät tulkintoja, jotka näyttävät sitovan Kirjailijaliiton johtokuntaa, joka kuitenkin sääntöjen mukaan itsenäisesti päättää jäsenyydestä. On vaikea uskoa, ettei Kirjailijaliiton johtokunta voi halutessaan poiketa minkä tahansa avustavan tahon kannasta ja tehdä itsenäisiä päätöksiä – tai jälkikäteen korjata huonosti harkittuja ja perusteltuja päätöksiään, jotka ovat omiaan aiheuttamaan liitolle myötähäpeää ja mainehaittaa. Tapahtuneesta voinee myös päätellä, että mainitsemiasi ”lukuisia kirjojeni ystäviä” on johtokunnassa vähemmistö eli enintään kolme.


Kolmen kehän sirkuksen tulkitseminen tietokirjaksi eikä kaunokirjalliseksi esseeteokseksi on niin absurdi ja häkellyttävän vähäisestä esseegenren, kirjallisuushistorian ja kirjallisuusteorian tuntemuksesta kielivä väite, että olisi helpompaa uskoa sen olevan vain tarkoitushakuinen tekosyy jäsenyyteni epäämiselle. Suomen Kuvalehden jutussa mainittujen tahojen, kirjailijan, kustantajan ja kriitikoiden lisäksi myös kirjallisuudentutkijat (tähän mennessä mm. kolme dosenttia ja kaksi professoria) ovat epäröimättä sijoittaneet teokseni kaunokirjalliseen esseegenreen. Kirjailijaliitolla on toki oikeus tulkita teoksia omalla tavallaan, mutta ristiriita muiden ja asiantuntevampien tahojen kanssa on ilmeinen ja kiusallinen vain Kirjailijaliitolle.


Liiton johtokunnan omaksuma kantahan tarkoittaa sitä, että minä en ilmeisen ammattitaidottomana kirjailijana ja kirjallisuudentutkijana tiennyt kirjoittavani tietokirjaa, käsikirjoituksen tarkasti lukeneet ja kommentoineet Antti Arnkil ja Touko Siltala eivät lainkaan ymmärtäneet lukevansa ja kommentoivansa tietokirjaa, Touko Siltala ei tiennyt kustantaneensa tietokirjan, kriitikot (ml. Tommi Melender) eivät tienneet kirjoittavansa arvostelua tietokirjasta, jollaisena sitä ei ole pitänyt yksikään tutkija, jonka kanssa olen kirjastani vapaamuotoisesti keskustellut. Kun kaikki nämä tahot, joiden yhteenlaskettu asiantuntemus on huomattavasti suurempi kuin Kirjailijaliiton ”taiteellisen vertaisarvioinnin”, ovat pitäneet teostani kaunokirjallisuutena, Kirjailijaliiton maa on litteä -tyyppinen tulkinta ei ole uskottava ja johtaa väistämättä kysymyksiin jäsenhakemukseni hylkäämisen todellisista syistä ja motiiveista.


Jos noudattaisin kehotustasi tehdä uusi jäsenhakemus ja lähettää sen mukana toinen romaanini, hyväksyisin samalla, että Kirjailijaliiton tulkinta olisi edes jollain tavalla asiantunteva ja perusteltu, mitä se ei ole. Jos tästäkin huolimatta lähettäisin uuden hakemuksen ja sen mukana ”toisen romaanin”, ottaisin riskin siitä, että asiantuntemattoman jäsentyöryhmän kanta olisi, ettei romaanini olekaan romaani.


Vastauksiasi odottaen, ystävällisin terveisin

Markku