maanantai 9. toukokuuta 2022

Kolmen kehän sirkus 4: keskusteluja ja arvosteluja

Tässä linkit kahteen keskusteluun Kolmen kehän sirkuksesta:

Kulttuuriykkönen 25.4.2022, keskustelukumppanina Jakke Holvas:

https://areena.yle.fi/audio/1-61986535

Pieni karanteenikirjakerho 3.5.2022, keskustelukumppanina Taru Torikka: 

https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-76-markku-eskelinen-kolmen-kehan-sirkus

Muutama arvostelukin on jo ilmestynyt. Erkki Kiviniemi antaa kirjalleni neljä tähteä Kulttuuritoimituksessa ja Silvia Hosseini päättää alle 100 sanan miniarvostelunsa Imagessa 4/2022 näin:  "teos on aarrearkku lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita ergodisen ja digitaalisen kirjallisuuden keinoista sekä uusista näkökulmista kirjallisuushistoriaan." 

Palaan arvosteluihin kunhan niitä on kertynyt tarpeeksi vähänkään kiinnostavien vertailujen tekemiseksi.   

 




lauantai 19. maaliskuuta 2022

Kolmen kehän sirkus 3: Tutkintapyyntö Helsingin yliopiston humanistiselle tiedekunnalle

 

Pyydän Helsingin Yliopiston humanistista tiedekuntaa perumaan filosofian tohtori Pekka Tarkan tohtorin arvon, koska väitöskirjan tarkastusmenettely ei noudattanut alkeellisimpiakaan akateemisia kriteereitä ja tutkimuseettisiä periaatteita.

Pekka Tarkka on myös julkisesti myöntänyt räikeän menettelytapavirheen vuonna 2018 ilmestyneessä muistelmateoksessaan Onnen Pekka, jossa hän kuvaa tapahtunutta näin: ”Väitöskirjani tarkastusmenettelyä ei nykyään kai pidettäisi sopivana. Asiantuntijoita ei haettu oman yliopiston ulkopuolelta vaan he tulivat lähipiiristä: Annamari Sarajas oli esimieheni ja Kai Laitinen työtoverini. Sarajaksesta tuli kaiken lisäksi vastaväittäjäni. Hän oli ollut työni ohjaaja, mutta se oli nimellistä. Joskus juttelimme joistakin yksityiskohdista, mutta hän ei puuttunut käsikirjoitukseen millään tavalla. Hänen asiantuntijalausuntonsa sisälsi kritiikkiä, mutta sain painatusluvan ja kiitokset 'vammattomasta' ja 'suvereenista' työstä.” (Onnen Pekka, s. 424)

Asiaan osallisten tuolloinen asema on helposti tarkastettavissa. Annamari Sarajas oli Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori, Kai Laitinen apulaisprofessori ja Tarkka saman laitoksen assistentti, joten vakava menettelytapavirhe on todennettavissa pelkästään asiakirjojen ja Tarkan tunnustuksen perusteella.

Tarkan tapauksen lisäksi pyydän Helsingin Yliopiston humanistista tiedekuntaa selvittämään, kuinka yleisiä vastaavanlaiset menettelytapavirheet olivat väitöskirjojen tarkastuksessa ja hyväksynnässä kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa 1970- ja 1980-luvulla, ja perumaan kaikki niiden avulla vilpillisin keinoin saavutetut akateemiset oppiarvot.

Helsingissä 17.3.2022

Markku Eskelinen

filosofian tohtori

(Kolmen kehän sirkus, s. 113)



torstai 17. maaliskuuta 2022

Kolmen kehän sirkus 2: Hans Selon kirjallinen jäämistö

 

Hans Selon (1945–2003) toinen romaani Pilvihipiäinen ilmestyi vuonna 1985 ja sen oli tarkoitus olla romaanitrilogian ensimmäinen osa. Jatko-osia ei kuitenkaan ilmestynyt Selon elinaikana ja oli pitkään epäselvää, missä hänen kirjallinen jäämistönsä oli tai oliko sitä enää olemassa. Olin itse monenlaisten etsintöjen ja kyselyiden jälkeen päätynyt pessimistiselle kannalle: ”Selon julkaisemattomien käsikirjoitusten kohtalo on edelleen tuntematon, mutta aihetta suureen optimismiin ei ole.” (Raukoilla rajoilla, 515)

Keväällä 2020 vastailin Lumooja-lehden päätoimittajan Emmi Ketosen kysymyksiin Selosta ja hänen tuotannostaan. Hämmästyksekseni Ketosen onnistui tavoittaa ihmiset, Selon tytär, sisar ja ex-vaimo, joiden hallussa Selon kirjallista jäämistöä mahdollisesti oli. Tämä ja muuta asiaan liittyvää on luettavissa Ketosen Lumoojaan kirjoittamasta artikkelista ”'Julkaisemattomat ja 'kadonneet' teokset – tapaus Hans Selo”' (julkaistu lehden verkkosivuilla 9.10.2020). Ketonen välitti yhteydenottopyyntöni Selon omaisille ja siitä seuranneiden keskustelujen seurauksena kotiovelleni saapui joulukuussa 2020 Hans Selon tyttäreltä lähetys, joka sisälsi suurimman osan Selon kirjallisesta jäämistöstä. Tätä ennen olin jo saanut Selon sisarelta kolme kansiollista Selon kirjoituksia ja niitä löytyi häneltä myöhemmin vielä saman verran lisää.

Halussani ollut materiaali oli kirjoitettu joko kirjoituskoneella tai käsin, melkoinen osa siitä Pilvihipiäisen julkaisemisen jälkeen ja tarkoitettu romaanin kahdeksi jatko-osaksi. Kun olin vuoden 2021 kuluessa skannannut kotilaitteilla koko materiaalin, skannattujen ”sivujen” tai oikeammin sanottuna tekstipintojen lukumäärä oli 8719 (lukuun sisältyvät myös ei-fiktiiviset ja kontekstualisoivat tekstit). Institutionaalista yhteistyötä edellyttävä jatkosuunnitelmakin oli selkiytynyt ja yhteistyökumppani löytynyt. Skannauksen jälkeen seuraisi tekstintunnistus ja aineiston muuttaminen tekstitiedostoiksi, sitten aineiston etälukeminen rakenteen ja variaatioiden hahmottamiseksi, lähiluku huolellisesti valittujen tutkijoiden ja kirjailijoiden pienryhmäyhteistyönä ja käyttöliittymän suunnittelu yhteistyön tulosten perusteella, ja lopuksi koko aineiston open access -julkaisu sekä mahdolliset erillisjulkaisut.

(Kolmen kehän sirkus, s. 90–91)

   

tiistai 15. maaliskuuta 2022

Kolmen kehän sirkus 1: Alku

Neljäs ja todennäköisesti viimeinen kirjallisuusesseekokoelmani Kolmen kehän sirkus ilmestyy myöhemmin tässä kuussa Siltalan kustantamana. Teoksessa on 448 sivua, 30 esseetä ja sen on graafisesti suunnitellut Kaarina Tammisto.

Teoksen ensimmäisessä versiossa oli 50 esseetä, joita karsimalla ja hiomalla päädyin monen vaiheen jälkeen nykyiseen sommitelmaan. Niinpä minulla on jonkinlainen kiusaus julkaista tässä blogissa otteita julkaisematta jääneestä materiaalista. Pisimpään mukana säilyivät tekstiä rytmittämään ja lukemista katkomaan tarkoitetut valeuutiset ja -mainokset. Jos kyseinen newsfeed olisi ehtinyt kommentoida Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa, se olisi voinut sisältää esimerkiksi tällaista materiaalia:

”Valitettavan teknisen virheen vuoksi Venäjän ydinaseet olikin suunnattu Venäjän suurimpiin ja strategisesti tärkeimpiin kaupunkeihin.” (Tass Anonymous)

”Tarja Halosen esikoislastenkirja Muumimamma ja Bunkkeripappa kertoo miinojen toisistaan erottamien rakastavaisten traagisen tarinan” (Otava)

”Kymenlaakson kansantasavallan trollerführer Johan Bäckman on myöntänyt kansanedustaja Ano Turtiaiselle Valkoisen krematorion komentajamerkin ja viidennen kolonnan Convoy-pinssin.”

Poistojen lisäksi luettavaksi saattaa tulla sekä kritiikin kritiikkiä että näytteitä kirjailijapäiväkirjasta vuosilta 2016–2022. Proosahistoriani Raukoilla rajoilla ilmestyi kuusi vuotta sitten ja sen jälkeen ennen Kolmen kehän sirkusta olen kirjoittanut tai toimittanut kuusi teosta:

Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää (yhdessä Maria Matinmikon kanssa, 2018)

200 578 509 309 952 Talvimatkaa (yhdessä Jaakko Yli-Juonikkaan kanssa, teoksessa Menetelmällisen kirjallisuuden antologia, toim. Teemu Ikonen, 291-384. Post-Oulipo ry., 2018)

Suo, kuokka ja diversiteetti (kaksi nidettä, toimitettu yhdessä Leevi Lehdon kanssa. ntamo, 2018)

Kirjallisuus käyttöohje (Poesia, 2020)

Talvimatkoja (yhdessä Jaakko Yli-Juonikkaan kanssa, ntamo, 2020)

Jälleen. Leevi Lehto Reloaded (toimitettu yhdessä Jarkko S. Tuusvuoren kanssa. ntamo, 2020).

On mahdollisuuksien rajoissa, että käsittelen näiden teosten surkeimpia, tietämättömimpiä ja epä-älyllisimpiä kritiikkejä postaustrilogiassa ergodisuus for dummies, kombinatorisuus for dummies, ja proseduraalisuus for dummies. Mutta toden sanoakseni käynnissä oleva yritys palauttaa Neuvostoteurastamo maailmankartalle aiheuttaa minussa sellaisia vihan ja pahoinvoinnin aaltoja, että kiistely kirjallisuudesta tuntuu joutavanpäiväiseltä puuhastelulta. Julkaisen joka tapauksessa kaksi muuta postausta tällä viikolla siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät ole kulttuurin valeuutisia.